Anaplasmoosi

Anaplasmoosin aiheuttaja on Anaplasma phagocytophilum -bakteeri. Anaplasmoosi on puutiaisten levittämä tauti, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä koiran granulosytäärinen ehrlichioosi. Aiheuttajabakteeri vaatii eläviä soluja kasvualustakseen ja voi tarttua koiran lisäksi mm. ihmiseen, kissaan ja hevoseen.

Kuume, väsymys ja syömättömyys ovat koiralla yleisimmät tartunnan oireet. Ontuminen, jäykät liikkeet ja liikkumishaluttomuus ovat myös yleisiä oireita. Harvinaisempia oireita ovat runsas juominen ja virtsaaminen, yskä, hengitysvaikeudet, verenvuodot ja hermosto-oireet.

Oireiden perusteella on käytännössä mahdotonta tehdä taudinmääritystä, joten anaplasmoosin varmistamiseen tarvitaan eläinlääkärin tekemän kliinisen tutkimuksen lisäksi laboratoriotutkimuksia.  Verinäytteistä todetaan yleensä anemia ja verihiutaleiden vähyys. Vasta-aineita on yleensä osoitettavissa seeruminäytteestä jo noin viikon kuluttua tartunnasta. Positiivinen vasta-ainetutkimustulos osoittaa koiran altistuneen taudinaiheuttajalle. Diagnoosin varmistamiseen voidaan käyttää molekyylibiologisia analyysimenetelmiä.

Anaplasmojen esiintymisestä Suomen puutiaisissa on vähemmän tietoa kuin borrelioiden. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on anaplasma-positiivisia näytteitä koirista tullut eniten Ahvenanmaalta ja Suomenlahden rannikon tuntumassa asuvista koirista. Yksittäisiä positiivisia tuloksia on löytynyt myös muualta Suomesta. Eläinten kotipaikka ei kuitenkaan kerro koko totuutta, koska monet koirat viettävät kesiään omistajiensa kanssa kaukana kotoa. Anaplasma-vasta-aineita on todettu koirien lisäksi myös hevosten ja kissojen näytteistä.

Tautia voidaan hoitaa antibiooteilla. Hoito tehoaa yleensä hyvin ja oireet lievittyvät muutamassa vuorokaudessa hoidon aloittamisesta.  Anaplasmoosi ei yleensä kroonistu, kuten borrelioosille on tyypillistä. Taudista parantuneet koirat ovat kuitenkin alttiita uudelle tartunnalle.