Puutianen eli yleisnimeltään punkki

Puutiaiset ovat yhä yleisempiä metsien, heinikoiden, pihojen ja puutarhojen asukkeja ympäri maailmaa. Ne voivat olla aktiivisia aina, kun ei ole pakkasta, ja erityisesti yli 5 °C lämpötilassa. 

Pieni, hämähäkkimäinen puutiainen käyttää ravinnokseen koirien, ihmisten, lintujen, peurojen, pienten jyrsijöiden ja muiden eläinten verta. Puutiaiset piileskelevät kasvillisuudessa käyttäen kehittyneitä aistejaan sopivan isäntäeläimen havaitsemiseen. Kun sopiva isäntäeläin kulkee kasvillisuuden seassa, puutiainen tarrautuu siihen jaloillaan. Puutiaiset kiinnittyvät ihoon suuosiensa avulla. Ne imevät verta muutaman päivän ajan ja samalla niiden koko kasvaa huomattavasti.

Puutiaisten elämänkierto (muna-toukka-nymfi-aikuinen) vaatii kolme isäntäeläintä. Elääkseen puutiaisen on imettävä jokaisesta isäntäeläimestään verta. Aikuinen puutiaisnaaras saattaa munia ympäristöönsä jopa 7 000 munaa.

Puutiaisen elintavat

Puutiaiset eivät ole sidoksissa mihinkään tiettyihin kasvilajeihin. Ne odottavat kasvillisuuden kätköissä ohikulkevaa uhriaan, ja niitä tapaa vain harvoin yli metrin korkeudessa. Suomessa esiintyvät puutiaiset eivät tunnista uhriaan kuin muutaman senttimetrin päästä, joten ne eivät hyppää vaan tarttuvat uhriinsa. Tartuttuaan isäntänsä karva- tai höyhenpeitteeseen, ihmisillä vaatteisiin, etsii puutiainen sopivan kohdan ja kiinnittyy isäntäänsä. Se hakeutuu sellaiseen kohtaan, jossa uhrin iho on ohutta, kuten ihmisen polvitaipeisiin. Puutiaisen sylki sisältää puuduttavia aineita, jotta uhri ei huomaisi puremaa. Saatuaan tarpeeksi verta puutiainen irrottaa otteensa isännästä ja pudottautuu ympäristöön – sisällä tai ulkona. Tämän jälkeen puutiainen luo nahkansa ja kasvu etenee seuraavaan kehitysvaiheeseen.

Puutiaisen levittämät taudit

Puutiaisen puremakohtaan voi kehittyä paikallinen tulehdus, joka ilmenee ihon turvotuksena, punoituksena ja kutinana. Runsas puutiaismäärä iholla voi saada aikaan anemiaa, voimakasta laihtumista tai jopa menehtymisen. Puutiaiset voivat myös kantaa taudinaiheuttajia, jotka saattavat aiheuttaa pahimmillaan hengenvaarallisia sairauksia, kuten borrelioosi, babesioosi, anaplasmoosi ja puutiaisaivotulehdus. Oireet voivat olla piileviä, eikä kaikkiin näistä taudeista ole tehokasta hoitoa. Siksi asianmukainen puutiaistorjunta on suositeltavaa.

Naaraspuutiainen
Naaraspuutiainen 2-4 mm
Urospuutiainen
Urospuutiainen
nymfi
Nymfi 1-1,5 mm
Toukka
Toukka 0,3-0,5 mm